FI TVA BH Saruskan Golden Empress "Pinja"

Parempaa ystävää ei löydy kuin Pikku-Pöö, se on mukana joka paikassa ja makoilee lähistöllä jos touhuan jotain pihalla. Kun istun tietokoneella, se makaa tuolin alla ja kun puuhailen pihalla, se on aina jossain lähellä seurailemassa tilannetta...

Pinja on tosi kiltti koira, tykkää niin ihmisistä kuin eläimistäkin. Se ei ole ikinä räyhännyt kellekään eikä provosoidu jos muut niin tekevät. Se on semmoinen jokapaikanhöylä, kaikki käy. Autossa se odottelee hiljaa ja on ollut demokoirana mukana koulutusreissuilla. Kun olin eräällä tokoleirillä kouluttamassa, Pinja oli ekaa kertaa keikalla mukana ja se makasi koko päivän kentän laidalla vapaana kun muut tekivät töitä. Sitä on ihana pitää mukana kaikkialla, kun se ei stressaa uusista paikoista ja viihtyy ilmankin puuhaa, kunhan vain saa olla lähelläni.

Pinjan kanssa on kokeiltu useampiakin harrastuksia, se kisaa tokossa EVL:ssä ja agilityssa maxi1 -luokassa, josta sillä on kolme nollaa. Olemme myös touhuilleet vähän haun ja jäljestyksen parissa. Tällä hetkellä opettelemme valjakkoajoa.

Tokovaljakko vauhdissa!

Pinjan touhuja...
Pinja on matkustanut mm. traktorin kyydissä ja se rakastaa uimista, se hyppii mielellään pellehyppyjä laiturilta. Pinjan lempipuuhiin kuuluu mm. uiminen ja laiturilta hyppiminen. Sillä on erikoinen tyyli uida - se tekee välillä pärskeitä etujaloillaan, että se voi naksia niitä sitten ilmasta. Tosi hupaisan näköistä touhua... Se tykkää myös leikkiä muiden koiriemme kanssa, etenkin Sagan kanssa sillä on hurjat rallit! Sen omiin harrastuksiin kuuluu hiirien metsästys, etenkin lumien sulattua. Tämä haittasi meidän tokojakin taannoin, kun ruutuun menomatkalla oli hiirenpesiä pellon reunassa... Se etsii myös oravia ja kiipelee puita vasten haistelemassa. Hassu koira! :-D Pinjalla tuntuu olevan todella positiivinen asenne kaikkeen touhuiluun, se olettaa kaiken olevan kivaa ellei toisin todisteta.

Pinja syö ja syö ja syö...
Pöö on tosi ahne, se syö mm. salaattia... hehehee En ole vielä keksinyt mitä se ei söisi. Kuivattua kalaa se hetken ihmetteli ja matusteli, sitten se tuli kerjäämään lisää... Sen vatsa ei myöskään ole koskaan mennyt sekaisin "oudon" ruoan syömisestä. Viime syksynä se mm. veteli monta omenaa päivässä ilman mitään ongelmia. Syksyllä 2009 omenien syöminen aiheutti ongelmia vain mulle - Pinja mokoma varasti omenat suoraan mun upouusista omenapuistani, en itse ehtinyt syömään kuin kaksi. :-P

Pinja 26.8.2009

Joulupentu...
Pinja kotiutui meille jouluaaton aattona. Alunperin en ollut edes pentua etsimässä, kun Shirakin oli niin nuori. Kävimme jopa katsomassa Pinjan pentuetta kun se oli neljän viikon ikäinen ja silloin minulla ei ollut aikomustakaan ottaa pentua...

Miksi Pinja sitten muutti meille..? Täytyy palata ajassa vähän takaisinpäin vuoteen 2006, jolloin Pinjan emä Janni oli minulle "tokolainassa" puoli vuotta. Ihastuin siihen kovasti... Se oppi nopeasti, oli ahne, leikkisä ja rakasti kaikkea & kaikkia, joskus jopa liiallisuuksiin asti - kotona se halusi olla vieressä ihan koko ajan. Viimeistään siinä vaiheessa Janni vakuutti, kun se ensimmäistä kertaa metrin esteen nähdessään ponkaisi vaivatta yli. (no joo, kokeilin ensin kahta alempaa korkeutta) Kisatilanteissa Janni toimi myös hienosti, se suoritti liikkeet siellä samalla tavalla kuin kotitreenissäkin.

Kun Pinja oli vielä luovutusikäisenä vailla sijoituskotia, kysyin Sarilta jospa hän sijoittaisi Pinjan meille... Eipä ole tarvinnut katua äkkipäätöstä... :-)